maanantai 10. syyskuuta 2012

time to vamanos

Chevelle - Face To The Floor 

En enää kestäny sitä että aamusin piti harjata tukka nii mokoma maanvaiva sai lähteä. En edes laulanu sille mitää hyvästilauluja tai serenadeja, kylmän viileestii totesin että adios pierunaamat, ei oo takas tulemista.

Hajoilen näille kuville muuten ihan kybällä, ylemmässä pirtee kouluunlähtöfiilis ja rakas Toivo-nalleni on molemmissa ihan toivottoman pylskypyllähtäny ties miten sattuu ei juma. Kuinka halvat voi ihmisen huvit olla?

Iskä sano muuten et näytän ihan Peter Panilta. Hää o ylpiä nuorimmasta pojastaan.

 Mitään muuta merkittävää en ookkaan tehny. Pitäny ihan liian hauskaa kavereitten kanssa, sen voi toki mainita.Oon ihan lusmu enkä kanna kameraa mukanani jostain syystä, en oo vielä tottunu siihen. Pitäis kyllä.
"Munaa kantaa heteronlilaa kameraa mukana" on tehtävälistalla melkee heti santeenkaarihatun ja sen ei-vielä-toteutuneen-mutta-haistan-sen-legendaarisuuden -leffankatselukerran kanssa. Eli öö menee joku pari viikkoo toivon mukaan?
Syksy! Piristyn aina ku puut luovuttaa olemassaolon suhteen ja kaikki kaverit näyttää kuolleilta nii rupeen kuuntelee mukavaa ja elämäniloista musiikkia. Kaivoin kaikki mun ja mun veikkojen parhaat fiilistelylevyt esiin ja oon viettäny rattoisia hetkiä sukkia parsien kellarissa. Kyllä tää tästä.
Tiedättekste mitä maailma tarttee enemmän? Taidekuvia banjoista! Koitan parhaani mukaan tehä oman osuuteni tän suhteen. Panostus 10+100.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti