maanantai 30. huhtikuuta 2012

i'm gonna be driven as hell

Legally Blonde: The Musical - Chip on My Shoulder

Porukat jätti mut väsyneen veljen ja kavereitten hoitoon pitkän viikonlopun ajaks ja kaikki kompensaatio mitä mä sain oli vappupallo.
No okei mut tää heliumpallo on kyl nii upee et annan vähän anteeks.

Mut sit mun veikka jätti mut perjantai-iltana yhentoista aikaan Lahen keskustaan yksin nii siin vaihees keräsin kyl vähän kierroksia. Se EI ollu kivaa olla ainut selväpäinen henkilö torilla oottelemassa bussia ja laskemassa todennäkösyyksiä hengissäsäilymiseen seuraavaavaa vuorokautta varten.
Oli kyl tosi kiva juttu et säilyin hengis kosk mul oli jo leffalippu varattuna seuraavakski päiväks.
Lyön nyt siis kronologiaa turpiin ja lujaa.

Lauantaina kävin kattomassa yksin about kymmenenvuotiaita täynnä olevassa salissa Loraxin, ja olin taktisesti valinnut ittelleni salin yläkulmapaikan silleen et kaikissa tunteellisissa kohtauksissa vetäessäni polveni leukaani ja vollottaessani kaikki äidit pystyi kohteliaasti vetämään jälkikasvunsa kauas "tuosta oudosta hyypiöstä" ilman että niille tulis ittellensä huono omatunto siitä. Osasin tehdä tän siitä syystä, että oon vetäny saman suorituksen jo kahdesti aikaisemmin Kuinka kouluttaa lohikäärmeesi ja Kaksin karkuteillä kanssa. Mun kaverit on vaa nii tosiystäviä et ne ei yksinkertasesti lähe kattoomaan lastenleffoja mun kanssa.

Sit perjantai.
The Avengers oli tähän mennessä vuoden parhain elokuva. Itkin miehisiä fanipojan kyyneleitä, koska jos joku olis kertonut menneisyyden Raitalle aina sen lukiessa Kostajia että se tulee joskus kattomaan noin upeasti oikeutta sarjakuville tekevää leffaversiota, se olis räjähtänyt onnesta. Minkä siis käytännössä tein, mutta ei siitä sen enempää. Hahmot toimi (mikä oli oikeesti yllätys), ohjaus oli wau, dialogi oli ehdottomasti elokuvan vahvin kohta ja siis auuugh.
En ala mitään jos käyn leffoissa enkä saa sitä sinistä töhnää joka tutisee ja saa naaman kihelmöimään. Se maistuu ihan hymyilevien koiranpentujen sieluilta.
Tennarikeli! Oon ihan kikseis.
Loma on ollut tosi vänkä. Tänään vietin aamun syöden poptartseja ja katottuani Legally Blonde: The Musicalin jonkun kolmannen kerran katoin vähän My Little Pony: Friendship is Magicia, söin lisää pop tartseja ja pelasin Mass Effectiä ja TF2:sta. Tältä tuoksuu elämä.

Muuten tälleen lomalla oon urheillu, koittanu olla pelaamatta (ja epäonnistunut siinä surkeasti ja sitten vähän vellonut itsesäälissä ja sitten kokenut lievän identiteettikriisin että miksi en saisi pelata jos saan siitä mielihyvää ja sit kirjotin siitä proosamaisen runon), vähän melkee opiskellukki ja tietenkin viettäny aikaa kavereitten kanssa. Hambaa, Nelli ja Krisu kävi täällä ja vietettiin vahinkoteemailta katsoen masentavia homoelokuvia. Oon taas koht suuntaamassa Haziksen luokse tekemään äikänprojektia koska mut ajetaan maanpakoon omasta kämpästäni veigan raisuilla grillihipoilla.

Et niiq näin.

2 kommenttia: