Valve Studio Orchestra - Faster Than A Speeding Bullet
Sen lisäks et tänään loppu koeviikko enkunkokeella (jonka esim neilasin kymppi sadalla nii et siit vaa teille) ja kävin salil vähä bodaamas et selviin tääl Lahen huudeis nii mulle saapu DHL:n paketti ja sit sen takii oikeesti vähä itkin. Onnesta. Niiku kybäl.
Heittelin niitä sellasia makaronin näkösiä styroksisia pehmustepöhveleitä ympäri mun huonetta (joka on muuten hämmentävän nopeasti sotkeutunut ottaen huomioon sen että siivosin tän pari päivää sitten) ja sit nostin vaan ne molemmat tuotteet niinkun olisin ollu mikäki Indiana Jones nostelemassa muinaisaarteita jostain mystisesta haudasta ja sit vaan itkin ja tärisin ja se oli ihanaa.
Tein sen vaan astetta miehisemmin kun Harrison Ford.
No mitä siel sit oli? Oon aika varma et kukaan muu ei oo yhtään kikseissä näistä.
Siis kato tota naamaa. Jestas. Jos mä olisin yhtään muikeempi nii mä varmaa vaa räjähtäisin tai jotain et vaa KABOOM nii et Nobelki olis must ylpee.
Täs vaihees muute hyvä huomata et ai vidu tollasellako fledalla sitä sitten salilla oltiin. Mut mä nyt oon niin hunksi eniveis ettei kukaan mun hiuksii siel kattele ku haboi ja sikspäkkii ne vaa kyllää.
Kuvissa lisäks mun PALLO, jota rakastan. Se on ollut mulla siitä asti kun oon käsittänyt mitä pallot on (veikan mukaan siis viime viikosta), ja rakastan sitä yli kaiken vaikakin se onkin jo menettänyt sen jumppa-etuliitteensä jo ajat sitten. Nykyään vaan istun sen päällä ja höhöttelen tosi omahyväsesti.
Ja sit viel tää. Vähät siitä että millasia nostoja tai punnerruksia mä tänään tein mut tän jötkäleen yhellä kädellä pitely yhen tärähtämättömän kuvan aikaansaamiseks oli päivän kovin suoritus mun vasemmalta hauikselta. Mut siis kattokaa ny tota. Ai että. Voisin itkeä, mutta sain sen jo onneks ruksittua tehtävälistalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti