sunnuntai 28. lokakuuta 2012

vahvempana murtumaa kasvan

Berliinissä.

Taas.

Kaunis, kaunis kaupunki. En kyllä tiedä, että miksi olo ei ole siellä yhtään erilainen. Tajuan kielenkin vaihtuessa kaikesta ihan yhtä vähän ja pikkutytöt tuijottaa pinkkiä päätä yhtä suurella hämmästyksen asteella kuin kotikulmillakin.

Heti kun aika riittää niin rakennan Taianomaisen Mystisen Avaruusalusvempeleen ja matkaan jonnekin missä tulee koti-ikävä. Auttaiskohan joku joka ymmärtää rakentamisesta hölkäsen pöläystä.
Pidän siitä, että miten kaikkea kivaa saa kuvatuks ku vaa oikeesti ottaa kameran mukaan ja on sillein "noniiin". Kadut on kauniita ja ihmiset niillä vielä enemmän.
Tässä oli jo yritysasennetta. 
En joskus ittekään käsitä sitä miten paljon tykkään valaisimista, nii et joku vois esim kenties ostaa koko tän kaupan sisällön mulle heti paikalla nyt. Pliide. Jooko. Eikö? Yyyyh.
No okei älkää ostako mulle lamppuja. Mä sensijaan ostin ittelleni lisää lukemista, nyt ku täs jaksossa ei oo äikkää. Uusin Discword-romaani, jota en oo vielä lukenut, ja sit sälää jolla kartutan yleissivistystäni ja tällee nii.

Lisäks hullu isojalka -hattu jonka nimesin Jimboreeks. Se on kaveriks hattuhyllylle mun Sigurd-sukka-apinahatulle. Se pitää mun ajatukset lämpösinä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti