tiistai 31. joulukuuta 2013

the whole wide world coming after you

2013
En tiiä mutta olin jo niin tottunut, että outoa jättää se. Ihan ku pelkkä päivän muuttaminen oikeesti muuttais mitään? 

En oo varma et onko mikää muu vuos yksinään kasvattanu mua niin paljoa ku toi halvattu rutale.
Sietääki jäädä taakse.

Tammikuu:
Ekoja 18-v täyttäjäisiä, kauniita päiviä, rumia iltoja, leffoja ja karkkia. Muistan että oli kylmää ja ikävää eikä naurua tuntunut irtoavan millään, mutta nää kuvat on lämpösiä kaikesta huolimatta.
Helmikuu:
Wanhat ja niitten jatkot, räjähtäneet blinitaikinat & Oscarit teki helmikuusta jotain muuta ku 106% kuraa. Rocky roads on liian imelää, Mean Girls parantaa aina mielialaa ja koskaan ei ole väärä aika pitsalle. 
Maaliskuu:
Jaaa lisää pitsaa, tällä kertaa Momo-treeneissä. Setti alkaa kanssa valmistua. Luntakin on joskus Suomen maassa ollut, jopa enemmän kuin tällä hetkellä. Odotin koko maaliskuun Momoa ja reputin matikkaa.
Huhtikuu:
Huhtikuusta ei ees oo muita kuvia ku Momosekoiluja. Momoenskari. Momotakahuone. Momomakuuhuone. Momoväliaika. 
Toukokuu:
Näytelmän tultua ja mentyä, oliko enää muuta elämää? Vähään aikaan ei, tolpille päästyä vähän kavereita ja biitz boiz -menoa toukokuussa. Vähän kans flirttailin matikanluokassa (taaaas) koska myönnettäköön, se mitä käsiteltiin ja mitä en just nyt muista oli tosi tylsää. 
Kesäkuu:
Hei, tää oli oikeesti kivaa aikaa! Kaikki oli kivaa! Täytin 18 ja vietin kavereitten kanssa hauskaa aikaa ja sain asioita aikaseks! Ei mulla muuta!
Heinäkuu:
Rankkoja juttuja mutta vastapainoksi kivaa kivaa, spontaaniutta ja uusia kokemuksia. Rusketuin. Ehkä seki on jotain. Uus koti. Uus elämä.
Elokuu:
Kaikki oli outoa ja hankalaa, en oikeen osannu tulla toimeen. Siivoamisesta toimeentuloon kaikki oli tehtävä itte. Leivoin leipää paremmalla päällä. Otin festarirannekkeet pois ja luin ylppäreihin. Myöhemmin syksyllä petyin tuloksiini. Kolmesti.
Syyskuu:
Tylsyys ja ankeus, syksy ja apatia. Trivial pursuit on ainut viihdyke mikä uudessa kodissa on. 
Lokakuu:
Pitkästä aikaa ihmisiä. 
Marraskuu:
Halloween kesti koko marraskuun. Taino oli meillä saunabileetkin.
Jouduin sairaalaan eikä mulla ollu varaa laskuun niin se oli hyvästi yksinasuminen. Nyt kaikkialla oleskelu tuntuu vierailemiselta.
Joulukuu:
Jouduin luopumaan mun lemmikistä sir Råbyn Diva Juniorista takasin vanhempien luo muutettuani. Se oli rankkaa. Muuttoki oli rankka. Sairaalakäynnit on rankkoja. Lumeton talvi on rankka. 

Uus vuos ja uudet kujeet. Alkajaisiks aattelin taas opetella jotai vänkää. 
Niiku vaikka matikan tai kaskujen kertomisen. Tai myhäilyn.

Kiitos.

8 kommenttia:

  1. Ihania kuvia!! Voi Momo, voi kisu. :'(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Momo</3
      Kisu vei mun sydämen ja terapiapallon :'-((

      Poista
  2. kiitos raita ihanasta vuodesta. paskaa tuli välillä ovista ja ikkunoista mutta eiköhän me plussan puolella olla. oot kaunis ja ihana pus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Plussan puolella ollaan ku selvittiin siitä :DD

      Poista
  3. Miksi jouduit sairaalaan? :o Missä kisu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on kroonem ja hyvin mystinen (lue: selvittämättömiä) migreeni ollu iha taaperoisesta asti. Joskus se on ihan ok mut joskus on tosi kenkkuja kausia eikä pysty tekee mitään, tää vie joskus sairaalaan lääkekoomaan tai lääkäreitten oivallusten myötä ihmeellisiin kokeisiin.

      Kisu läks ku vanhemmilla on kaks maailman vanhinta kissaa jotka on lauma, eikä ne kestä tollasta nuorta villikkoa. Toinen niistä söi karvat takajaloistaan stressin takia. Råbyn meni sitten parempaan, stressivapaaseen kotiin jotta kaikilla on hyvä olla.

      Poista
  4. Tosi kaunis postaus ja valoisa vaikka onki vuosi on ollukki paskatahrojen täyttämä (anteeks, en keksiny parempaa/huonompaa kuvausta)

    <3 mutta tästä tulee hyvä vuosi!

    VastaaPoista