lauantai 16. helmikuuta 2013

i was never hysterical

Wanhat.
(Kiitokset Anniinalle kuvasta.)

Meillä oli Valtterin kanssa hillittömät kaks päivää. Tanssiessa. Mitenkäs muutenkaan.
En edes kestä sitä, että miten kaikki mun kaverit sai jotenkin korostettua niitten ennalta käsittämätöntä kauneutta tai komeutta ja ilmestyi kaikki paikalle jättehäikäisevinä heiluttelemaan helmojaan. Oli ne sitten enemmän tai vähemmän konkreettisia.
Ei nii et meitä ois jälkikätee tultu kiittelee siitä, et piristettii ihmisten päivää meiän kymppisata pirteellä asenteella, mut ei tanssiminen ainakaa mun mielestä oo kauhee vakavaa touhua.
Yks tuttu kehtas jopa sanoo että toimeenpanin keinahdellessa tän vuoden abigaalassa saamani palkinnon, joka perustui tähän Aku Ankka -filmiin. En oo varma et mitä oon tehny väärin.
Näin kans Harria, Krisua ja Emppua Urheilutalolla meiän tanssien välissä! Kaikki taas niin kauniita että pakahdun!
Joskus kengille käy mukavasti tanssiessa.
Poco loco. Sen on tarkotus näyttää tolta.
Kotimatkalla yösubit. Koska tori on kylmä ja keksit lämmittää.
Ei nii et tuntemattomat ois moikkaillu meitä ku oltii nii kerta nii fiineinä tai mitää mut hauskaaha se oli.

4 kommenttia:

  1. oli kyl hemmetin hauskat kaks päivää. iha mahtii! olet kaunis <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. piristystä arjen jäätävyyteen. kiitos! c:

      Poista
  2. Samaa itse hämmästelin, että miten kaikkien kauneus nousi noina päivinä vielä potenssiin sata! :-D Ihan hämmentävää. :')
    Siun mekko oli ihanan piristävän erilainen ja eniten pidin siitä, miten sait kaikki hymyilemään siellä tanssiessa! :--D ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ihan samoilla linjoilla oon sun kanssas kaikki olis voittanu miss ja mr universumit helposti, ja kiitos hirmuisesti! c:

      Poista